Krister Gråhn
Mäntän kuvataideviikkojen vuoden 2025 kuraattori on pitkän uran tehnyt taiteilija ja kuvataideammattilainen Krister Gråhn. Hän on toiminut laaja-alaisesti taiteen kentällä 2000-luvun alusta lähtien. Henkilökohtaisen taiteellisen työnsä lisäksi hänellä on pitkä historia ruohonjuuritason yhdistystoiminnassa, taidelehtien toimittamisessa sekä käytännön taidemuseotyössä.
Viime vuodet hän on opiskellut Taideyliopiston Kuvataideakatemian Praxis Master’s Programme in Exhibition Studies -ohjelmassa kuratointia ja taiteen esittämiskäytäntöjä. Vuonna 2023 Gråhn tuotti ja kuratoi osana opintojaan Mäntän äärellä -näyttelyt kymmeneen paikalliseen myynnissä olleeseen asuinkiinteistöön.
Turussa syntynyt, Pohjanmaalla kasvanut ja Limingan, Imatran, Tampereen ja Helsingin kautta kiertänyt Gråhn muutti Mänttään vuonna 2011. Mäntän kuvataideviikoilla hän muistaa vierailleensa ensi kertaa vuosituhannen vaihteessa. Vuonna 2008 hän osallistui näyttelyyn taiteilijana, ja sen jälkeen hän työskenteli useana vuonna vapaaehtoisena Kuvataideviikkojen rakennustiimissä. Viimeisen 13 vuoden ajan hän on kokenut Kuvataideviikot paikallisesta näkökulmasta.
Taiteen sanallistamisen haaste
Gråhnille taide on ennen kaikkea kommunikaatiota. – Seuratessani oman lapseni kasvamista, pohdin usein sitä, miten lapset ajattelevat, ennen kuin he oppivat puheen ja sanojen merkityksen. Taaperot yhdistelevät eri aistien tuottamia tunteita, joita he oppivat vasta myöhemmin sanoittamaan. Aikuisena sanat tuntuvat peittävän tämän kyvyn alleen. Onko taide se väline, joka on verrattavissa tähän sanattomaan päättelykykyyn, ja joka vapauttaa meidät sanojen kahleista, hän miettii.
Tästä huolimatta taiteen sanallistamisyritykset ovat Gråhnille ikuinen pohdinnan aihe. – Suomen kielessä on esimerkiksi erilaisia murteita ja murrealueita riippuen siitä, missä päin Suomea eletään. Tällaisia murrealueita esiintyy kenties myös kuvallisessa kielessä – kuvat tulkitaan eri tavoilla ympäristöstä, yhteydestä ja ajankohdasta riippuen, Gråhn pohdiskelee.
Taiteen kokoaan suurempi rooli
– Taiteen rooli yhteiskunnassa on suurempi kuin mitä tulee ajatelleeksi. Sitä löytyy piilosta lähes kaikessa, mitä ympärillämme tapahtuu. Taide on propagandan väline, valistuksen työkalu, hyvinvoinnin mittari, markkinointikeino ja vapaa-ajan harrastus. Taide myös ottaa usein käyttöönsä uudet keksinnöt ja alustat hyvinkin nopeasti. Kun keksimme jonkin uuden keinon viestien välittämiseen tai kommunikointiin, saapuu sinne myös taide.
Vuoden 2025 näyttely
Gråhn toivoo jättävänsä oman jälkensä Kuvataideviikkojen historiaan, kuten aiemmatkin kuraattorit. Hänen tavoitteenaan on luoda luonteva jatkumo ja keskusteleva narratiivi tapahtuman historiaa kunnioittaen.
– Ensi vuonna ei tehdä tai rakenneta mitään sinänsä uutta, mutta osana perinteistä taidenäyttelyä tarkastellaan myös erilaisia jo olemassa olevia toimintoja, lomitetaan niitä toisiinsa sekä katsotaan, millaista yhteisöllisyyttä tästä syntyy taiteen keinoin, hän kuvailee.
Katse tulevaan...
Gråhn pyrkii suhtautumaan kuratointiinsa jatkuvana prosessina ennemmin kuin vain alkavana ja päättyvänä projektina. Hän työskentelee monien erilaisten kuratointien parissa samanaikaisesti. KORU8 - International Contemporary Jewellery Triennial, jossa hän toimii näyttelyarkkitehtina, on nähtävissä Suomen Metsämuseo Lustossa 1.12.2024 asti, jonka jälkeen se on esillä Oulun taidemuseossa 25.1.2025 alkaen. Seuraava hänen kuratoimansa näyttely on marraskuussa Tampereella Finlaysonin alueella avautuva FLASH4 – Uusi pimeä - Valotaiteen biennaali. Vuoden 2026 näyttelyiden prosessit ovat jo alkaneet, ja muutamia katseita luotu myös vuoteen 2027.