Pira Cousin

ESITTELY JA TAITEILIJAN LAUSUNTO
Suomalais-ranskalainen, Helsingissä työskentelevä Pira Cousin on toiminut monipuolisesti kuvataiteen eri osa-alueilla 1980-luvun alusta lähtien. Hän oli osa Ö-ryhmää ja sen ”naisosastoa” Ajattaria.

1990-luvulta alkaen Pira Cousin on toteuttanut useita valokuvausprojekteja Suomessa ja muualla Euroopassa. Hän on järjestänyt yksityisnäyttelyitä sekä osallistunut yhteis- ja ryhmänäyttelyihin säännöllisesti. Hänen 1990-luvun valokuvasarjojaan ovat muun muassa Etelä-Englannissa ja Walesissa kuvattu Jossain pitää olla lämmin (1994), Pariisin puistojen talvisista tunnelmista ammentava Dans les Jardins de Paris (1997) sekä Enkelin iltapäivä, joissa esiintyy raskaana oleva enkelihahmo (1998). Cousinin melankolisista kuvista henkii klassisen mustavalkoisen valokuvauksen traditio.

Yksityisnäyttelyssään Alkukuvia ja pyhäinjäännöksiä (Laterna Magica, Helsinki, 2005)  Cousin toteutti esinekoosteita vanhoihin sikarilaatikoihin. Näyttelyssään Sedimenttejä (Rikhardinkadun kirjaston taidelainaamo, Helsinki, 2012) hän toteutti teoksensa löydetyistä romuista, muun muassa litistyneistä oluttölkeistä ja polkupyörän heijastimista.


Kuvassa Pira Cousinin installaatio Ristimäki (2009-2015, kuva: Timo Nieminen).
XX Mäntän kuvataideviikoilla teos on nähtävillä Taavetinsaaressa, Joenniemessä.

2000-luvulta alkaen Cousin on osallistunut ympäristötaidenäyttelyihin Suomessa ja Virossa. Hänen teoksiaan on ollut muun muassa Kivinokan ympäristötaidenäyttelyssä 2009 sekä Akaan Näkymä-ympäristötaidenäyttelyssä 2013, jolloin teemana oli Maa ja paikka. Cousinin teoksia on myös julkisissa taidekokoelmissa.

Taiteen tekeminen on Pira Cousinille ympäröivän todellisuuden jäsentämistä, pyrkimystä ymmärtää sitä. Teoksissaan hän käsittelee myös ihmiselämän eri osa-alueita kuten kuolemaa ja nähdyksi tulemisen tarvetta. Taiteen tekeminen on hänelle kommunikaation väline.


TEOSKUVAILU
Ristimäki, 2009–2015, installaatio

Pira Cousin on muuttanut Taavetinsaaren keskiosan muistopaikaksi, jossa voi muistaa tai muistella edesmennyttä läheistään. Taiteilija on pystyttänyt muistopaikalle yksitoista muistoristiä. Yleisö voi tehdä saaren luonnonmateriaaleista omia muistoristejä edesmenneille läheisilleen tai kenelle tahansa, jota haluaa muistaa. Teoksen äärellä voi hiljentyä ajattelemaan myös läheisiä, joiden viimeinen leposija sijaitsee pitkän matkan päässä, toisella paikkakunnalla tai eri maassa. Ristit voi liittää osaksi Cousinin teosta, joka kasvaa ja laajenee koko näyttelyn ajan.

(KH, DK & EM)